Haastattelussa Häiriköt – Sama tuli palaa edelleen

Häiriköt. Kuva: Jussi Jänis.

Häiriköt katkaisi viiden vuoden levytystauon tuoreella Sama tuli -pitkäsoitolla ja sitä ennen julkaistulla Amerikan idiootti- singlellä.  Punkjyrä painaa eteenpäin kuudennella pitkäsoitollaan tutuilla ja tunnistettavilla Häiriköt-soundeilla, mutta entistä synkemmillä sävyillä. Yhtyeellä on ikään päälle kolmevuosikymmentä, mutta sama tuli palaa bändin musiikissa edelleen …ja tuntuu vaan liekki vahvistuvan levy levyltä.

Mukava päästä taas pitkästä aikaa tekemään Häiriköiden haastattelua! Alkajaisiksi kiitos hienosta Sama tuli -levystä. Hyvin kesti levy vuosien odotuksen tuomat paineet. Odotusarvot oli ainakin minulla aika korkealla tälle julkaisulle.

Erkko: Kiitos kiitos! Ollaan itsekin sitä mieltä, että tuli tehtyä hyvä levy. Jo silloin, kun kasailtiin biisejä levylle, huomasin että biisit on tällä kertaa paras kokonaisuus, jonka olen tehnyt. Ja pakko myös sanoa, että mulla ei kyllä tällä kertaa ollut biisinteossa minkäänlaisia paineita, kun ei alunperin ollut edes tarkoitusta tehdä levyä, tein biisejä enemmänkin omaksi iloksi. Helsinkiin biisejä tehdessä mulla oli kovat paineet, kun ajattelin että Ratkaisu on niin hyvä levy, että me ei enää ikinä pystyttäis samaan. Onneksi nyt on jo kahteen kertaan todistettu, että pystytään samaan ja jopa vielä parempaan.

Juuso: Joo, kova tuli ja kivaa oli! Tai no, Erkolla ja Aksulla ei tainnut olla ihan koko ajan kivaa, koska luomisen tuska ja venyvät sessiot, mutta tosiaan Petraxille päätyminen oli melkoinen onni onnettomuudessa. Aksu pääsi tekemään rummut isosti ja puitteet oli pellon laidalla muutenkin enemmän ku kohillaan. Uudenmaan sulku keväällä johti siihen että treenikämpälle päästiin vasta kesäkuussa ja se työ mikä oltais siellä tehty normioloissa muutamassa kuukaudessa, tehtiin nyt muutamassa viikossa ja osittain ennakkoon videoyhteyksillä.

Erkolla oli tosi tarkat visiot hommasta ja suunnilleen joka ääni valmiiks mietittynä kun päästin viimein livenä leipomaan. Toinen onnenpotku oli Jannen päätyminen remmiin, sekin teki valtavan määrän hommia ja upeaa jälkeä. Lisäks sen mukaan tulo sai koko bändin liekkeihin ja niin sen vaikutus levyyn oli paljon isompi kuin se, mikä sen raidoilta kuuluu.

Maukka: Mulla oli aluksi aivot vähän väärässä asennossa kun ruvettiin biisejä työstämään. Mutta studiossa viimeistään rupes homma avautumaan kunnolla. Vanha Häiriköt-sananlasku meneekin: Jos Maunula vikisee ja niskuroi aluksi, on tulossa hyvä biisi/levy! Itse Petrax-studio oli myös mieletön kokemus. Siellä oli heti Kari Klabbi Tapion valokuva seinällä odottamassa kun saavuttiin! Tuli myös soitettua biisejä purkkiin Erkon fillarin sisäkumi pään ympärillä.

Mikäs tämä sisäkumijuttu on?

Maukka: Ei pysynyt luurit päässä, ni piti kiristää sisäkumilla! Ammattimiehillä on aina sisäkumeja autossa valmiina.

Juuso: ”Puitteet oli kunnossa Petraxissa”. Kuva: Juuso Tillanen.

Jostain ymmärsin että nämä biisit on syntyneet pidemmän ajan tai vuosien aikana? Oliko näin?

Erkko: Mulla on tapana kirjoitella ja nauhoitella kaikenlaisia ideoita talteen. Näitä kertyy aina vuosien aikana. Nyt oon taas perustanut “ideoita 2021” -tiedoston, johon kirjoittelen muistiin kaikenlaisia ideoita, lähinnä sanoituksia .Siirsin siihen parhaat edellisiltä levyiltä käyttämättä jääneet jutut. Edellinen oli nimeltään “ideoita 2016”. Sanoitusideoiden lisäksi rämpyttelen kitaraa ja kehittelen kaikenlaisia melodioita ja musiikillisia juttuja. Sitten vasta kun alkaa tuntua, että ideoita on paljon, alan kirjoittelemaan niistä valmiita biisejä. Käytännössä mulla meni Helsingin jälkeen pari-kolme vuotta ideoiden keräilyyn. Se on vähän niin, että ekaksi pitää tallettaa, että voi ottaa. Muistelisin, että vanhin juttu, joka levylle on päätynyt, on joko Maailma on suuri avohoitolaitoksen kitarajuttu tai Lähiön skidit. Ne on molemmat olleet mukana ideoissa aika kauan. Mun mielestä biisinteossa juttu on, että asiat ei synny hetkessä, vaan niitä täytyy kypsytellä päässä. Mä en koskaan saa yhtään biisiä aikaan sillä tavalla, että päättäisin tänään tehdä yhden biisin.

J. Karjalainen sanoi tän hienosti jossain dokkarissa. Sille oli soittanut joku tuoreempi biisintekijä/levytuottaja/kustantaja tms., että voisiko J. Karjalainen auttaa sanojen teossa, kun sanoittaja ei ollut parissa viikossa saanut sanoihin inspiraatiota. J. Karjalainen kommentoi sitä jotenkin tyyliin, että haloo, sillä on ollut ideoita, jotka ovat valmistuneet esim. 20 vuodessa. Siinä vähän perspektiiviä, kuinka biisit syntyy, ei niitä viikossa väännetä. Ne muhii pään sisällä pitkään.

Mutta joo, melkein kaikki levyn biisit oli olleet valmiina jo parisen vuotta ennen kuin levy tehtiin, koska me arvottiin pitkän aikaa, että viittiikö levyjä enää tehdä.

Jäikö sinne vielä jotain varastoon ehkä työstettäväksi lisää?

Erkko: Samalta tulelta jäi ihan valmiitakin biisejä yli jotain 6-7. Kuuntelin ne tossa yksi päivä ja mun mielestä ainakin kaksi niistä on erinomaisia. Muitakin voi kehitellä paremmiksi. Ja lisää ideoita takuulla tulee, näyttää että maailma muuttuu vuosi vuodelta hullummaksi, eli enemmän Häiriköt-biiseiksi. Mutta en osaa sanoa että minkälaisella aikataululla seuraavat biisit valmistuu.

Juuso: Se on aivan kamalaa pudottaa niitä viimeisiä putoavia biisejä.

Tsekatkaa myös ”Häiriköt – Amerikan idiootti (6.1.2021 versio)”, jonka Youtube on merkannut ”Ikärajoitettu video (yhteisön sääntöjen mukaan)”.

Singlenä julkaistu ”Amerikan idiootti” jäi levyltä pois, miksi? Se tuntuu edelleen olevan enemmän kun ajankohtainen biisi, kun Atlantin taakse kurkkii.

Erkko: Tein Amerikan idiootin muistaakseni jo vuonna 2017. Mun tarkoituksena oli saada se julkaistua jo aikaisemmin seiskana, mutta kukaan meistä ei lopulta oikein innostunut seiskan tekemisestä. Sitten kun tehtiin Samaa tulta, ja huomattiin, ettei se tule ilmestymään ennen USA:n pressan vaaleja, biisi jätettiin pois ihan jo siksi, että me haluttiin, ettei levy ole “vanhentunut” jo ilmestyessään. Muutenkin mun mielestä päivänpolitiikka on sellainen aihe, jota ei kannata hirveästi pitkäsoitolla viljellä jos haluaa levyn kestävän aikaa. Mutta sinkulla tällainen aihe mun mielestä toimii hyvin. Oli muuten itselle yllätys kuinka kovia

Trumpin puolustajia tässä on tullut vastaan: useampikin kuuntelija on pistänyt palautetta, että kyseessä on meidän paskin ja noloin biisi ikinä. Mutta totean tähän vain Dirty Harrya mukaillen että “opinions are like asshole: everybody has one”.

Maukka: Toi Trump Cult on jotain ihan uskomatonta. Menee täysin kaiken käsityskyvyn tuolle puolen. Jännää että noi kannattajat näkee itsensä jonain ristiretkeläisinä tai kapinallisina. Alan uskoa että ihmiset elää täällä täydellisissä rinnakkaistodellisuuksissa.

Juuso: Yhä tuntuu joo sakenevan vaan koko touhu ja uusia idiootteja ilmoittautuu jatkamaan sekoilua. Ei hyvä.

”Amerikan idiootti” -biisistä löytyy tyylikäs youtube-video, jossa biisi on liitetty 6. tammikuuta 2021 tapahtuneen Yhdysvaltain kongressitalon valtauksen uutisvideoihin. Biisin tekstit tuntuvat siinä yhteydessä suorastaan profetiaalisilta. Kuka tuon idean keksi ja teki videon?

Erkko: Mä kattelin kyseisiä 6.1.2021 tapahtumia seuraavana aamuna uutisista, enkä voinut vastustaa kiusausta, vaan otin jonkun uutisfilmin Youtubesta, ja editoin siitä biisin mittaisen videon. Mulla oli kyseisenä päivänä aika kiire, pystyin käyttämään tuohon aikaa korkeintaan puoli tuntia.

Video voisi olla hienompikin, mutta ajattelin että tässä tapauksessa idea on tärkeämpi kuin toteutus. BTW, Juuso ideoi biisin C-osan sanoituksen (just kun sitä luulee että nyt se tajuu lopettaa, se kääntää tuulettimen pyörii vielä entistä kovempaa), mulla oli siinä kohdassa alkuun ihan toisen tyyppistä sanottavaa. Tuo oli loistava lisä biisiin ja osuu kyllä hienosti maaliin.

Jotenkin sitä toivoisi että oikeassa elämässä oltais jo päästy biisin vikan kooruksen loppupuolelle, mutta Trumpin tuntien saattaa olla, että ollaan vasta C-osassa.

Levyn tekoa tukemaan toteutettu Supporter-kampanja taisi mennä paremmin kuin hyvin?

Erkko: Joo, kampanja onnistui kyllä tosi hienosti. Nöyränä joutui katsomaan kuinka hyvin ennakkopaketit meni kaupaksi. Alunperin mietittiin Woimasoinnun Hannun kanssa, että olisi hienoa, jos saataisiin esim.studiokulut kasaan tällä tavalla, mutta loppujen lopuksi kasaan saatiin mun käsittääkseni 80% koko projektin budjetista.

Ittelläkin oli paljon parempi fiilis tehdä levyä, kun tiesi, että on olemassa paljon jengiä, joita meidän levy kiinnostaa. Siistiä, että jengi oli valmis ostamaan levyn yli puoli vuotta etukäteen kuulematta siitä biisiäkään. Toisaalta jos kampanja ei olisi onnistunut, ei levyä olis tehty ollenkaan.

Woimasoinnun Hannulle vielä pisteet siitä, että hoiti kampanjan tiedotuksen hienosti: Sain useammastakin suunnasta hyvää palautetta asiasta, jengi tykkäsi kun pysyi koko projektin ajan kärryillä mitä missäkin kohtaa tapahtuu.

Maukka: Tuhannet kiitokset kaikille jotka jeesasi tän levyn toteutumisessa! Ja Hannu on moguloinut todella hienosti.

Juuso: No tää oli ehkä onnenpotku nro1 sit kuitenkin, ajoitus ja koko säätö. Helvetti mitä jengiä, mä sanon WAU. Suurin osa osallistujista otti sen täyden paketin, eli kaikki formaatit ja tilpehöörit, niin kyse tosiaan oli supporttaamisesta ja vahvasta luottamuslauseesta. Toi myös sopivasti painetta työstämiseen, kun oli tavarasta maksettu jo vuosi etukäteen.

Eikös kampanja anna toiveita, että Häiriköt voisi julkaista levyjä tulevaisuudessakin? Väitän että sama onnistuu teille uudelleenkin.

Erkko: joku tällainen ennakkomyyntisysteemi on varmasti ainoa tapa, miten me jatkossa tullaan levyjä tekemään. Näin oldskool-ukon näkökulmasta nykyinen systeemi on niin järjetön, kun levyt pitää antaa ilmaiseksi striimaukseen. Spotifyt ynnä muut ei paljon rahojaan jakele muusikoiden tai levy-yhtiöiden suuntaan.

Ja aika kieroutunutta on, että nykyäänhän parasta bändille olisi, että jengi ostaisi levyn, joka on kaikkein tärkein juttu levy-yhtiölle, mutta sitten kumminkin kuuntelisi levyn musiikin striimauspalveluista, koska näin sinnekin saadaan hyvät kuulijaluvut. Tässä ei ole kyllä mitään järkeä. Ja ainakin meidän uudella levyllä vinyylissä on kyllä mun mielestä ehdottomasti paras soundi verrattuna muihin formaatteihin.

Juuso: Tärkeintä on biisit ja kun Maestro työskentelee nykyisellä tasollaan, en voi kuvitella etteikö julkaisuja tulisi lisää. Lisäksi pahoin pelkään, että tällä levyllä saalistetaan jokunen uusi kuuntelija ja tulevien levyjen maksaja lisää.

Muutama toki myös menetettiin, kun oli vääriä tyhmiä sanoja laitettu lauluun eikä Obamaa tai Kekkosta yhtään haukuttu.

Kertokaas lisää noista menetetyistä sieluista?

Juuso: Seiskan julkaisun jälkeen alko puskeen kaikkia nettikanavia pitkin negatiivista palautetta. ”Oon kuunnellut Häiriköitä vuodesta -74, nyt loppuu, mä häpeän! Miksi ette kerro Obaman touhuista ja kuinka Joe-setä syö vauvoja aamiaiseksi” Mutta ei kai näitä nyt onneksi kauhean paljon tullut.

Erkko: sinnikkäin tapaus pisti sekä Woimasoinnulle että pitkät meilit asiasta, tietty nimettömästi. Ja muutama tyyppi pisti meidän faceen kommentteihin samaa paskaa, mutta kun vastasin niihin Dirty Harry -vastauksella, viestit hävisi.

En tiedä poistiko tyypit itse viestinsä vai hoitiko asian facebook. Mut ihan vaan kaikille näille kommentoijille tiedoksi että seison 100% Amerikan idiootin sanojen takana ja musta näyttää helvetin hienolta, että Jenkeissä on nyt normaali ihminen presidenttinä, ei idiootti psykopaatti.

Kuuntelin uuden levyn sanoituksia ja huomasin pohtivani samalla Häiriköiden vanhempia tekstejäkin. Levy levyltä, ainakin Jotain johon voi luottaa (2003) Ratkaisu (2006) Helsinki (2015) levyillä näyttää tekstit muuttuneen synkempi sävyiseksi ja kantaa ottavammiksi. Niissä vaikuttaa olevan myös enemmän kirjoittajan omakohtaisuutta. Tosin jo 2004 Puustockissa Erkko totesit, ettei sinua motivoi tehdä tyhjiä sanoituksia ja paria tuolloin uudelle levylle ”Jotain johon voi luottaa” päätynyttä biisiä vähän harmittelit. Mites itse asiat koet? Onko tuollaista kehityskaarta olemassa?

Erkko: Ihan varmasti sanoitukset on muuttuneet ja tulee muuttumaan kun ikää karttuu. Yritän tehdä sen tyylisiä sanotuksia, että ne sopii tän ikäisen äijän suuhun. Ja toisaalta mun sanoituksista kyllä näkee, että maailma, tai ainakin se, kuinka mä tän maailman näen, on muuttumassa koko ajan hullumpaan suuntaan.

Miettikää esim. jotain populismin leviämistä. Tai kaikenlaisten salaliittoteorioiden., liittyy ne siteen rokotteisiin, vaalivoiton pimittämiseen tai esimerkiksi holokaustin kieltämiseen, kaikki on samaa paskaa.

Suuri osa ihmisistä on nykyään täysin vedätettävissä, koska jengiltä puuttuu sivistys. Jengi uskoo sitä joka huutaa kovimmalla äänellä. En esimerkiksi tajua ihmisiä jotka ei “usko” ilmastonmuutokseen, joka nyt kumminkin on tiedemiesten todeksi osoittama fakta, ja se johtuu teollisen ajan ihmisen toiminnasta.

Toisaalta, voithan sä tietty olla uskomatta myös esimerkiksi painovoimaan, mutta silti aina kun nostat kiven ilmaan ja irrotat siitä otteesi, se putoaa alaspäin, siinä ei paljon “uskomiset” auta. Mutta tällaista se on kun ihmiset ei enää seuraa luotettavia tiedotusvälineitä, vaan saa “faktansa” esim. somesta.

Tutkimusten mukaan valeuutiset leviää somessa kuusi kertaa paremmin kuin oikeat uutiset. Eli totuus on tylsää ja siksi se ei tavoita ihmisiä, jotka ei tajua itse ottaa asioista selvää. Tai miettikää miten isolla osalla ihmisistä on nykyään joku “diagnoosi” päällä.

Tämä kaikki on surkeaa ihmiskunnan ja maapallon tulevaisuuden kannalta,mutta toisaalta mahtava juttu Häiriköt-lyriikoiden kannalta.

Juuso: Rohkeaa, paljasta, nöyristelemätöntä lyyristä neroutta. 7/5.

”Sama tuli” ja ”Lähiön skidit” -biiseissä kuuluu ikä ja elämän kokemus. Artisti on tullut siihen ikään, että alkaa katsella asioita taaksepäin. Nämähän ovat selkeästi Erkon ”nuoruusmuisteluita”. Teksteihin on helppo samaistua kenen vaan vähän vanhemman aktiivipunkkarin ja lähiökasvatin.

Erkko: Noi mainitsemasi biisit tosiaan on tollasta nostalgiaosastoa, kuten myös aika pitkälti Rock’n’rolltekee kuolemaa. Sama tuli kertoo aika pitkälti siitä, kuinka ollaan aina menty omaan suuntaan. Mua ei ole koskaan kiinnostanut mitä mieltä joku muu on musta tai meidän bändistä. Ja niinkuin biisissä sanotaan, paloa musahommaan löytyy edelleen. Lähiön skidit kertoo mun teinivuosista Koillis-Helsingin lähiöissä.

Biisin idea ja kertosäkeen melodia on ollut mun päässä todella pitkään, mutta säkeistöt oli työn alla ainakin 10-15 vuotta. Lopullisiin lyriikoihin Maukka ja Juuso myös lisäsivät omat kontribuutionsa.

Maukka: Mä oon vähän allerginen nostalgialle, mutta toki esim Lähiön Skidit-biisi kertoo vaan mitä aikalaisille on käynyt. Jengiä on kyllä tippunut vuosien varrella kiitettävä määrä. Ja muutenkin aika karuja kohtaloita. Välillä ihmettelee, miten on itse selvinnyt omista seikkailuistaan. After all these years i’m still alive!

Toimintaelokuvat on olleet Häiriköiden tekstien teemoja. Tältäkin levyltä löytyy nämä löytyvät ”Tiikerinsilmä”-biisissä haetaan elämän asennetta Rocky –elokuvista ja ”Voitto tai kuolema” –biisissä Scarfacen Tony Montanalta. Näyttäisi että peilaatte maailmaa paljon toimintaleffojen kautta, ainakin biisien teksteissä?

Erkko: No joo, nää toimintakuvat alkaa meikäläisen osalta olemaan jo aika loppuun kaluttu biisin aihe. Oon kumminkin aina diggaillut nyrkkeilyä (erityisesti raskaan sarjan nyrkkeilyä) ja Rocky-leffoja. Tämänkin biisin kertosäe pyöri mun päässä varmasti ainakin kymmenen vuoden ajan, ennen kuin homma konkretisoitui biisiksi. Biisin sanoma on mun omasta mielestä postiivinen: vaikka maailma on kova ja julma kuin Ivan Drago, mä oon tänään vielä kovempi, eli Rocky Balboa. BTW: tokan säkeistön lyriikka on suoraan Rocky kuutosen käännekohdasta, eli Rockyn motivaatiopuheesta sen pojalle, säädin vain lyriikat niin, että ne pystyi laulamaan.

Voitto tai kuolema ei varsinaisesti mitenkään liity toimintaelokuviin, se on enemmänkin biisi elämänasenteesta. Omasta mielestä kyseessä on enemmänkin kielikuva tai vertauskuva kun C-osassa lauletaan että maailmasta voi poistua tyylillä kuten Tony Montana poistuu Scarfacessa. Montanan kuolema on todella vaikuttava kohtaus kyseisessä leffassa. Muuten toi Voitto tai kuolema on sanomaltaan aika pitkälti samaa kamaa kuin Tiikerinsilmä.

Maukka: Erkon Rocky-obsessio on ihan legendaarista matskua! Viihdyttäviä leffoja kyllä. Mä tykkään kanssa nyrkkeilyjutuista noin ylipäätänsä. Siinä maailmassa on jotain siistiä.

Juuso: Itse en peilaa maailmaa toimintaelokuvien kautta. Katson niitä että ymmärtäisin paremmin Erkon biisejä, joiden kautta sitten peilaan maailmaa ja luon todellisuuteni. Eli aika tummaa on pidellyt.

Zombiet ovat myös tuttu teema Häiriköiden levyillä. Tällä kertaa ne löytyvät vampyyrien kera ”Elävä vai kuollut?” -biisistä. Perinteinen zombietarinasta tässä ei ole kyse, vaan käytätte zombieta ja vampyyreita nykymaailmanmenon vertauskuvina. Saman henkinen kun Helsinki-levyn ”Zombit”, tässä fiilis on vaan vähän synkempi.

Erkko: Pakko sanoa, että tämä biisi on levyn ainoa 100% idioottirock’n’roll-biisi. Sanoissa ei ole mulle mitään syvempää merkitystä, koko biisi on kieli poskella vedetty juttu. Mä en itse koe biisin fiilistä ollenkaan synkkänä. Kehitin joskus aikoinani tuon kertosäkeen, ja sitten ns. “väkisin väänsin” siihen säkeistöt. Niistä tuli kyllä aika onnistuneet omasta mielestä. Biisi oli ehdolla jo Helsingille, mutta putosi silloin pois. Mun mielestä tää on kyllä hyvä ja menevä biisi.

Maukka: Kyllä jokainen levy pari luupääbiisiä kaipaa!

Juuso: Vaikka kuinka kieltäisi merkitykset ja ois väkisin väännettyä, niin onhan ne säkeistö just eikä melkein ja hyvinkin syvää shittii. Pudonneissa biiseissä oli parikin ihan oikeasti luupää-rokettirolli stygeä, että kyllä tästä myllystä kevyempääkin twistiä irtois, jos ei ois tää ikuinen marraskuu.

Musiikkimaailman murros on esillä uudella levyllä. Sitä kommentoidaan ”Rock’n’ roll tekee kuolemaa”–biisissä. Ainakin tämä supporter –kampanja todistaa jotain muuta. Enkä tämän tyyppinen toiminta mahdollistaa monen muunkin bändin levyn julkaisun tulevaisuudessa. Uusilla bändeillä on tilanne vaikeampi, jos sellaisia nyt on syntymässäkään.

Erkko: Näinhän se on joo. Rock’n’rollilla ei tässä maailmassa oikein ole enää mitään merkitystä. Skideillemusiikki on lähinnä tuttua meemeistä, jonkun mainoksen/pelin taustalta tms. Ja levydiilejä saa vainhenkilöt, joilla on jo “somepreesens” olemassa. Silloinkin musa on vain pelkkä sivujuonne koko hommassa.

Olis kyllä siistiä jos löytyis taas nuoria jotka tuikkais tietokoneet tuleen ja alkais soittamaan rock’n’rollia, mutta jotenkin en jaksa uskoa että näin enää tulee tapahtumaan. Toivon kyllä olevani väärässä tässä asiassa. Tää on ollut aika vakio puheenaihe meidän keikkareissuilla viime vuosina.

Maukka: Aika näyttää, onks nää ajat vaan ihan uskomaton pohjakosketus rokin/punkin/bändien kannalta, vai tuleeko noi vielä takaisin. Vielä 4-5 vuotta sitten uskoin, että kohta kellareista kuuluu taas, mutta nyt en oo enää yhtään varma.

Musamaailmasta on tullut kuvottavaa sontaa viimeisten vuosien aikana. Kyllä uutta hyvää musaa löytyy edelleen, mutta pitää kaivaa syvemmältä. Meikähän ei todella oo mikään rock/punk-puristi ja oon tykännyt skidistä lähtien monesta muustakin genrestä. Ja usein inspiraatiot musaan ja rumpujen soittoon löytyy ihan täysin muualta ku perus rock/punk-jutuista.

Juuso: Hei. Rock ei kuole. Pienet keikat best, stadion: who fakin cares. Kuselle tunnin jono, bisse 12,50,- ja lahkeessa lepattaa vain taskuvaras.

Levynjulkaisu-keikkoja on maaliskuussa. Lahden Torvessa 19.3, Helsingissä Kuudennella linjalla lauantaina 20.3. ja Hämeenlinnan Suisto-klubilla 27.3. Onko lisää keikkoja tulossa? …vähän tyhmä kysymys kun tämä koronaepidemia voi sotkea kaikki suunnitelmat…

Erkko: Tähän on vain yksi vastaus: koronavirus. Mielellään tehtäisiin keikkoja, ja niitä onkin jonkin verran sovittuna, mutta itse en tällä hetkellä usko että keikat olisi mahdollisia. Oma veikkaus on, että syksyllä aikaisintaan olisi mahdollista keikkailla. Mutta siis heti kyllä keikoille lähdetään kun joku meidät keikalle haluaa ja kun tilanne sen sallii. Olisi ihan mahtavaa jo vähitellen päästä soittamaan uusia biisejä livenä.

Maukka: Joo, nyt alkaa olemaan jo ihan uskomaton hinku soittamaan livenä. Tää breikki on tehnyt itselle hyvää, mutta nyt alkais jo riittämään tää koko Korona-shaiße.

Juuso: Just saatiin ilmeisesti sovittua mimmien kanssa, että heinäkuuhun asti pidetään baarit sillai sopivasti täynnä tasokkaalla karaokella, eikä tämmösiä livehommia aleta siihen sotkemaan ollenkaan, että niiiin.

No,meillä on nyt kuitenkin onneksi ilmeisesti tulossa livestriimi 20.2., niin päästään esittään jengille uusia biisejä lavaversioina. Jännä nähä, kuinka taipuu digipikseleiksi täysillä paahtaminen ja kenenkä olohuoneen seinät kestävät koko keikan. Ostakaa lippuja! Keikkoja on järkkärit siirrelly hiljalleen eteenpäin, mutta ei näemmä tarpeeksi pitkälle kun koko alkuvuosi menee ketuiksi. Lukuun ottamatta tietty yhtä idän viisasta miestä, joka juhlansa syksyyn siirsi.

Elämä on Punk Vol.23 on koronan hellittäessä syyskuussa. Koolla varmuudella aika läjä Supportereita. Millä mielellä sinne?

Erkko: Haastattelijan bileissä on kyllä perinteisesti aina ollut hyvä meininki. Toivotaan oltais koronan suhteen silloin jo voiton puolella ja bileet voitaisiin pitää. Mielellään kyllä aina tullaan soittamaan Elämä on Punkkiin.

Maukka: Joo, hyvä meno ollut aina! Mielellään tullaan aina mestoille.

Juuso: Erittäin hyvällä mielellä sinne. Olemme valmiit suoraan toimintaan kun maailma sen taas kestää. Ikävä on ihmisiä ja Tampesterin öitä. Toivottavasti nähdään edes semi pian!

Häiriköt Petraxin maisemissa. Juuso: ”Nuoriso räplää niitä luurejaan jatkuvasti.” Kuva: Juuso Tillanen.



Kategoriat:Ramopunk

Avainsanat:

%d bloggaajaa tykkää tästä: